Taloutemme tarina on ollut varsin vaihteleva. Vuosikausia reissasimme milloin minkäkinlaisella kokoonpanolla Suomessa ja sen ulkopuolella. Seitsemän vuoden matkalaukkuelämän jälkeen asetuimme lopultakin aloilleen Suomen Turkuun. Löysimme ihanan, tunnelmallisen kodin, johon mahtuvat mukavasti niin perheen kaksi- kuin nelijalkaisetkin.

Vuosien saatossa arkemme tuntui täyttyvän mitä eriskummallisemmilla kissatapahtumilla ja toisinaan tuntuikin, että kissat hallitsevat kalenteriamme emmekä suinkaan me itse... Toista se on tänä päivänä; yksi pikkuneiti on täyttänyt niin sydämemme, olohuoneemme kuin kalenterimmekin. Kissanlelujen ja pehmopesien sijaan huushollimme arki pyörii pitkälti kestovaippojen, käsitöiden ja lapsen päivärytmin ympärillä. Tämän mieluisampaa työnantajaa meillä ei ole koskaan ollutkaan!  

Minä, Nonna, kuvittelin aina olevani koiraihminen, kunnes Felis tuli taloon. Vuosien varrella olen todennut olevani luonteeltani hyvin paljon kissojeni kaltainen: mukavuudenhaluinen, rauhaa rakastava, siisteyttä arvostava koti-ihminen, joka elämän perusasioiden ollessa kunnossa on osaansa täysin tyytyväinen. Vuosien takainen haaveeni puutalosta lukuisten lemmikkien elävöittämänä on nykypäivää. Kotimaata äidinkielineen on kieltämättä matkalaukkuvuosinani ollut ikävä, ja nyt olenkin nauttinut leppoisasta arkielämästä molemmat jalat tukevasti maassa –Suomen maassa!

15 vuoden yhteiselon jälkeen perheemme on saanut lisävahvistusta suloisen, sinisilmäisen tytöntyllerön muodossa. Oona Minea pitää huolen siitä, että oloneuvoskissamme eivät jää virikkeittä! Sagankin kurvit ovat lopultakin alkaneet uudelleenmuotoutua pienen aktivointiurakan seurauksena.

Pikkuneiti kasvaa ja kehittyy niin huikeaa vauhtia, etten ole malttanut palata kodin ulkopuolisiin palkkatöihin. Kissojen sukutaulujen sijaan olen keskittynyt Oona Minean sukuhistorian selvittämiseen. Genimap on osoittautunut vähintään yhtä mielenkiintoiseksi työkaluksi kuin Pawpweds konsanaan!

Siippani, Kari, tuli koirineen mukaan kuvioihin puolitoista vuosikymmentä sitten. Kaikki maailman koirat tuntuvat aistivan Karista huokuvan koirahenkisyyden, ja toisinaan pilailenkin Karin olleen koira edellisessä elämässään...  Burmassa ja bombayssa lienee koiramaisuutta kylliksi; sen verran sujuvasti on Kari elämään kissojen kera sopeutunut. Kun koirasta aika jätti, oli puhetta uuden hankkimisesta sitten kun meillä olisi oma piha. Kun oma piha olisi lopultakin tullut ajankohtaiseksi, olin varsin yllättynyt Karin ratkaisuun, sillä uuteen kotiin hankittiinkin neljäs kissa!

Kesällä 2010 perheessämme on juhlittu pyöreitä vuosia moninkertaisesti; myös Kari aloitti aivan uuden vuosikymmenen, mitä juhlittiin sankoin joukoin Italian Toscanassa heinäkuun helteillä. Tänä vuonna on aihetta juhlaan senkin puolesta, että Oona Minea on saamassa serkun oman vuosipäivänsä aikoihin... 

Kissat ovat meille ennen kaikkea rakkaita perheenjäseniä. Kissan tehtävänä on nauttia elämästä, ja meillä siihen paneudutaan oikein tositoimin! Kun "normaalin" kahden kissan kriittinen raja oli ylitetty, neljännen ja viidennenkin kissan tulo talouteen tapahtui melko huomaamatta.

Nyt lienee kuitenkin aika havahtua ja ymmärtää, ettei kaikkia valloittavia kissoja voi ottaa omakseen. Toisaalta olen myös ilokseni ymmärtänyt, ettei meidän tarvitse kasvattaa kaikkia maailman burmia; tämä rotu pärjää varsin hyvin ihan ilman meitäkin!  Onkin tullut aika antaa tilaa uusille aktiiviharrastajille ja keskittyä elämässään vaihtelun vuoksi muihinkin haasteisiin kuin rotukissakasvatukseen.

Kuin huomaamatta, tajuan Genuina-lähtökohdista syntyneen jo kuusitoista pentuetta, yhteensä 53 pikkuburmaa ja kahdeksan pikkubombaytä. Näistä yksi 12-vuotias haaveitteni lila burmanaaras ja toinen 5-vuotias kilpparikaunotar ilahduttavat arkeamme tänäkin päivänä.

Itse pääasiaan, kissoihimme, pääset tututumaan tarkemmin seuraamalla alla olevia linkkejä. Talouteemme kuuluu viisi eläkeläisburmaa; ensimmäinen oma kasvattimme, lila Genuina Parcca Africanus, ruskeakilpikonna Australian tuontinaaraamme Aurora Paint Mia Star, punainen kastraattipoika, Demonian Ron Weasley,  sininen Saksan tuontinaaras, Abraxa Ava von Wistano sekä burmista pahnan pohjimmaisena Sagan suklaakilppari tytöntyllerö, Genuina Humming Harlequin.

Rasistiset burmamme ovat häätäneet jokaisen reviirillensä tunkeutumisyrityksen tehneen bombayn muihin talouksiin, joten Genuina-kasvatus jääkin tässä vaiheessa unholaan mieluisan 13 kissaharrastusvuoden jälkeen.

Vuosikausien jahkailun jälkeen lopultakin rakensimme kissoillemme mökille ulkoilutarhan!

Aluksi kissat vinkuivat ja vikisivät tarhan portilla pyrkien ulos ja "valjasvapauteen", mutta jo kolmantena ulkoilupäivänä erityisesti Sagaa oli haastavaa maanitella ulos tarhastaan!

Pihapiirin västäräkki poikasineen järjestivät kissoille varsinaisia näytöksiä; aluksi erittäin pidättyväisesti kaukaa kissojen touhuja katsellen mutta loppujen lopuksi suorastaan röyhkeästi tarhan päällä suuntaan jos toiseenkin tepastellen, kissojen tapittaessa omaa "National Geographicsiaan" kuin lumoutuneina!